Banjo on opetellut puhumaan hirveän epäselvästi ja vain kävelylle lähdettäessä, mutta väliin juttelee ääneen kaikenlaista ihmisten tapaan, mutta lähinnä kävelylle lähtöön ja puhumiseen liittyviä juttuja vain. Se on opettanut lähistönpikkulintuja puhumaan myös, mikä väliinharmistuttaa ja väliin ihastuttaa. Käytännönläheisiä´nekin juttelevat ja kuulostaa kuin niillä (lokeillako?) olisi ihmisen tapainen tunneilmaisu mutta eri ympyrät kuin oletin: "Kiire." "Menetkö jo?" yms. Mutten nyt ole sitä kuin pari kertaa kuullut - voiko olla, että vainjonain titeetynä päivänä kokeilivat?
Banjo kokee tässä projektissa olevansa jonkinlainen aisaparini, kuin TOKOn (keskieurooppalaisen?) prototyypin ihmisen yhteistyöpari, joka istuu ja menee maahan yms. mutta tässä paljon vaativammassa tehtävässä. Mikä sai minut ajattelemaan, että jos koirat muistuttavat omistajiaan, niin suomalaiset koirat rotuun katsomatta ovat omilla aivoillaan ajattelevampia kuin ulkomaalaiset. Ehkä suomalainen koira siis olisi motivoitunut lukemaan opettelusta ym. älyllisesti vaativammasta siinä, missä saksalainen TOKOsta? Banjoa ainakin tämä ajatus ilahdutti.
Eli jos omistaja on harrastunut koiran opettamisesta, niin vaativampien juttujen opettaminen käy laittamalla merkille, mitä perustoimintoja kyseisessä tempussa tai taidossa tarvitaan, neuvomalla ne eläväisen ilmeikkäästi mallia näyttämällä koiralle ja jättämällä koiralle runsaasti tilaa tehdä omalla tavallaan oman näkemyksensä mukaan (kehu siitä, se on hyvä perusta tulevalle) ja lisäillä jotain mielestään tarvitsemaansa, esim. paremmat liikkeet ja koiramaista tyyliä & veikeyttä. Ja toki kehumalla paljon ja pitämällä harjoitukset tosi lyhyinä: kerran kokeilee ja silloin näkee, millä taitotasolla ja miten herkällä tsempillä mennään ja siis miten paljon menee kaaliin kerralla. Ja sitten ehkä toisen kerran juuri tuolta pohjalta ponnistaen. Lisäksi joku hyvä juju, tsemppi, mielikuva etenkin, malli vastaisen varalle. Ja kehu, vaihda vapaalle! Ja sitten vain musitellaan, että niin menisi, hyvä alku, ja nyt riehutaan. Riehuessa väliin vauhdilla, väliin suunnanvaihdos, vajaa puoi minuuttia rauhallisemmin yms. sellaista, että on kontakti muttei ryöstöviljellä kontaktin vaatimaa jaksavaisuutta.
Lukemisen opettamisessa siis on tärkeää, että koiralla on eloisa katse eikä muuta mielessään sillä sekunnilla tai ihan sinä puolena minuttina tai ehkä lähiminuutteinakaan. Ja sitten sen tarttee tajuta, mitä sanaa se lukee ja etenkin mitä se sana merkitsee, kivoja sanoja vain.
Eli vaikka leikitään hetki pallolla yllättäviin suuntiin ja erivauhtisesti, jotta koira katselee. Otetaan sitten paperi ja kirjoitetaan selvään tussilla suurin kirjaimin koiran nimi. Sanotaan koiran nimi aika hitaasti ja osoitetaan kutakin kirjainta kun sanoo sen äänteen sen nimestä. Sitten tavalliseern tapaan. Sitten hitaasti äänne ja kirjain kerrallaan, sittenb koko nimi niistä koostaen mahdollisimman tavalliseen tapaanlausuen, ja sitten ihan tavallisesti iloisesti vain. Sanotaan jotakin sellaista, että siinä lukee sun nimi, Vala. Hei, nyt olet oppinut lukemaan! Hieno juttu! Olet taitava. Ja kerro heti perheenjäsenille, että koira katsoi paperia ja tuntui ymmärtävän. Ehkä juustoa tai jotain muuta palkkaa.
Seuraavana päöivänäjertauksena sama ja jokin hyvin samantapainen sana vastaavasti mielellään samalle paperille ja näytetään samoja kirjaimia molemmista sanoista, jotta koira oppii äänteen ja kirjaimen y6hteyden. Sitten lisäksi vielä ainakin yksi samantapainen sana ja sma juttu sen kanssa. Paperi jätetään jonnekin näkyville. Kehutaan ja sanotaan, että nyt olet jo oppinut idean. Enää on useampien kirjainten oppimisesta kiinni, että opit lukemaan.
Samoilla linjoilla jatkaen seuraavana päivänä jne. Enää on kaikkien kirjainten oppimisesta kiinni, että oppii lukemaan mitä vain. Paljon kehuja ja kiinnostavia sanoaj ja lyhyitä tekstejä.
Banjon mielestä on tärkeää antaa lukutaitoiselle koiralle luettavaa, jota se voi omana aikanaan katsella. Alkuun esim. yleisimmät kirjaimet tikkikirjaimin paperille, jolla joitain soja myös, ja pienet kirjaimet niiden vbiereen niin, että ne oppii muistamaan isojen kirjainten avulla.
Ajattelukyvyn opetukseen on hyvä ajattelukurssin blogini http://pikakoulu.blogspot.fi alussa.
Makupala- ja kontaktikoulutusta: mitkä teot ja elämänalueet ovat suorituksen perustana, opeta ne, esim. lukemisessa tarkkaavaiset silmät ja ihmisen puheen muisteleminen, jotta tunnistaa merkitykset tunnelmatajunsa perusteella. Makupala johdattelee liikettä ja huomiota eikä täytä vatsaa vaan motivaationa mielekäs toiminta ja arvostus. (1 treeni: max 1 lihapulla = 2x3x4=24 palaa kahdelle koiralle, puolikas lihapulla vähennetään aterian koosta.) Sirkustreeni elo2010- kesä2011