Maanantaina 28. maaliskuuta

Nostin Vaapukan pallolle ja se pysyi taas hetken itsekseen tasapainossa ja valahti sitten pallon viereen. On hyvä, kun se on niin rento luonne, että tulee alas valumalla eikä kaatumalla. Banjonkin kanssa kokeiltiin, ja suijui paljon paremmin heti kun se otti Vaapukasta mallia, mutta lähinnä se lintsaa. Vaapukka oli haukkuvaisella tuulella joten otin muutaman laskutehtävän pienillä luvuilla nollasta kolmeen.
Aika kuluu eikä Japanin ydinvoimalaonnettomuus näytä menevän ohi. Se vie puhdin Vaapukan treenistä ja vaapukan into sirkukseen on ollut koko treenin sydän. Nyt tulen miettineeksi, joudunko uusimaan aikataulua. Treeni-innostuksen aloittanut sähköposti Sirkus Finlandiasta lupasi, että voin tulla näyttämään koiriani ensi kesänä, kun sirkus on lähellä kotikaupunkiani. Olin ajatellut tekeväni toukokuussa matkan Varkauteen, olisi ollut jännä retki, varmaan tosi hauskaa, mutta nyt en tiedä, riittääkö aika. Muistaakseni sirkus on Savonlinnassa vasta heinäkuun alussa. No, saa nähdä, miten treenin käy, saadaanko esitys kasaan ja milloin saataisiin se valmiiksi. Nyt on vain taukoa.

Torstaina 24. maaliskuuta

Otettiin kahdella tassulla tanssimista ja muuta helppoa. Alkoi taas olla kiva tyyli ja koirilla puhtia. Näyttää siltä, että ne keksivät kivoja kuvioita itse, minä vain kerään ”kunnian”.

Maanantaina 21. maaliskuuta 2011

Näyttää siltä että vähitellen voidaan taas treenata.
Nyt otin illalla koirankeksin (vaikkei sitä saakaan niin pieniksi paloiksi kuin mihin olen tottunut) ja kokeilin koirien kanssa pujottelua jalkojen välistä niin että koira istuu jalan sivuun ja toinen koira kiertää sen, menee jalkojen välistä ja istuu puolestaan jalan viereen. Vaapukka lähti tekemään omia kuvioita kivan näköisesti, joten annoin sen määrätä, mitä tehtiin ja syntyi pyörähdys väärään suuntaan jalan ympäri, koira istuivat aivan nokikkain ja sitten kahdelle tassulle. Lopuksi houkuttelin kummankin koiran ryömimään toisen mahan ali.

HIENO KUVA!!!

Tämä kuva kolmen viikon takaa on jäänyt kovin mieleeni. Saa minut haaveilemaan pääsystä oikeaan sirkukseen! :) Laitan kuvan tähän uudelleen omalla otsikolla, jotta useampi näkee sen.

Torstaina 17. maaliskuuta 2011

Japanin ydinvoimalaonnettomuutta alkaa jo pursua korvista ulos ja koirat näyttävät tuumivan, että voisi taas treenata sirkustemppuja. Niinpä otin jotakin helppoa, mikä ei vaadi keskittymistä ja tsemppaamista, sillä molemmat koirat ovat vielä liian järkyttyneitä ja itsekin olen jotenkin valju. Muutama hyppy renkaan läpi ja pujottelua jalkojen välistä, kun toinen koira istuu pallilla. Vaapukka pujottelee jo, mutta Banjo ei. Lopuksi kun Vaapukka istui pallilla, tuli Banjo siihen ja nosti etutassunsa Vaapukan etutassujen viereen seisoen takajaloilla maassa: syntyi kiva kuvaelma.

Tiistaina 15. maaliskuuta 2011

Hypytin Banjon Valan selän yli ja sitten Valan Banjon yli. Vala tuntui pitävän ja tuumi, että parin päivän päästä voidaan taas treenata, jos Japanissa ei enää tapahdu mitään hirveää.

Sunnuntaina 13.3.2011

On ollut taukoa ja tulee kai lisää, kun japaninpystykorvani Vaapukka on huolissaan Japanin maanjäristyksestä. Päätin, ettei soitetakaan Sakuraa, kun nyt siitä tulisi surullisisa assosiaatioita yleisölle, vaan Banjo opettelee soittamaan Paljon Onnea Vaan. Silloin on Banjollakin oma temppu kirjoittamisen lisäksi. Nyt jos Vaapukka osallistuisi kirjoittamiseen, olisi Banjo muuten jäänyt ilman omaa taidonnäytöstä. Vaapukalla on pallo ja kartta, mutta niitäkin tarttee vielä harjoitella paljon. Kartasta tarvitaan näyttämölle sopiva versio, jossa olisi esiintymisalueen reuna, ovi, yleisö, soitin, sirkuspalli ja ehkä kirjainkuutiot eikä muuta.

Keskiviikkona 9. maaliskuuta

Eilisaamuna Banjo koetti kirjoittaa ”sirkus”.Se näytti suunnittelevan kaksikerroksista tekstiä ja nosteli palikoita toisten päälle mutta perääntyi sitten (”liian hieno”) ja vihdoin jotenkuten kirjoitti ”sirkus”. Kysyin, onko tuo nyt valmis, jolloin Banjo totesi että ei ja tuhosi sitten koko tekstin eikä kirjoittanut sitä enää uudelleen, se sanoi kerjäävänsä mahdollisimman monta makupalaa yhdellä tekstillä, jolloin lupasin sille, että kaikki jäljelle jääneet makupalat saa kyllä kerralla heti kun teksti on valmis, mutta ei se eilen sitten mitään kirjoittanut. Päättelin, että oli huono päivä eikä sitten eilen enää treenattu mitään.
Tänä aamuna otin hyppyjä renkaan läpi, sitten pallia vasten pitämäni jalan yli, jolloin Banjo yllätti hyppäämällä korkealta reiden yli (iso makupala!). Sitten vielä hyppyjä toisen koiran yli ilman pallin apua. Vaapukka pysyi jo paikoillaan ilman makupalaa mutta Banjoa joutui houkuttelemaan. Kivaa oli, kun molemmat koirat hyppivät kunnolla eikä Banjo vain. Mutta olinkin tilannut koiriltani tämän treenin jo eilisiltana.

Maanantaina 7. maaliskuuta 2011

Pilkoin lihamureketta pikkuruisiksi palasiksi ja otin taas kirjoitustehtävän: keräsin kirjaimet muovisäkkiin, pudotin korkealta ja pyysin kirjoittamaan ”sirkus”. Jokaisesta siirroksesta sai lihamurekkeenpalan ja yhteistyöllä koirat kirjoittivatkin SIRKUS ja taas tulos oli minulle yllättävästi päin. Kiva kun sujuu! Nyt molemmat koirat vierittävät kuutioita tassullaan.

Sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Tänään ei ole treenattu. Mutta äsken sitten ryhdistäydyin ja pyysin koiria kirjoittamaan ”sirkus”. Banjo vetäytyi puuhasta pallille istumaan ja Vaapukka sai pikkuruisen lihapullanpalan joka kerran kun se pyöräytti jotakin kuutiota tassullaan. Se kirjoitti aika ripeään tahtiin SIKRUS muttei suostunut korjaamaan kirjoitusvirhettään ollenkaan. Kirjoitin seinälle uuden selvemmän ”SIRKUS”-lapun ja sijoitin sen alemmas paremmin koirien näkyville.

Tuo taisikin olla eka Vaapukan itse kirjoittama teksti, ainakaan selvään kirjoittama ja vähän pidempi sana. Mitäpä pienestä kirjoitusvirheestä, hieno juttu kumminkin! Onneksi kauppa oli vielä auki niin kävin ostamassa lihamureketta sille palkaksi, juhlitaan!
Voiko olla? Tänään aiemmin mietin, että tuolle toistettavuudelle tarttis kyllä tehdä jotain ihan tosissaan. Mietin että ootan vippaskonstit käyttöön: Bruce Springsteen kun on niin hyvä opettamaan taitoja, niin on varmaan hyvä myös työelämän näkövinkkelistä, mikä voisi auttaa toistettavuuteen. Niinpä sanoin koirille, että kokeilkaapa tuota Brucen tyyliä, josko se auttaisi. Myöhemmin sitten soitin Brucen levyä ja koirat saivat miettiä rauhassa. Voiko olla että se auttoi Valan suoritukseen? Saa nähdä, miten auttaa toistettavuuteen…

Lauantai 5. maaliskuuta 2011

Kokeilin Banjon kanssa kirjoittaa ”sirkus” ja onnistuin vasta yhteistyöllä hitaanlaisesti. Sitten pyysin samaa uudelleen, mutta siitä ei tullut mitään. Masennuin ja ajattelin, että tämän siitä taas sai, kun matkii muita. Koirankoulutuskentällä äkseerataan ja ehkä joku muu kouluttaa sirkuseläimensäkin niin, mutta minun valitsemissani tempuissa se ei kyllä vain onnistu. Omalla tavalla onnistuu paljon paremmin, mutta takaako mikään, että sitenkään saan toistoja tarpeeksi? Tarttis olla helppo nopea temppu ja hyvä herkku niin sujuisi. Selän yli kyllä hyppäsivät ja molemmat koirat alkavat jo osata soittaa pari kolme säveltä ihan peräkkäin, välillä onnistuu yksittäinen valkoinen kin kosketin mutta vahingossa vain. Ajattelin, että jos koirat kumpikin kirjoittaisivat oman sanan yhtä aikaa niin auttaisiko se? Maalasin lisää vaahtomuovikuutioiden päällisiä, jotta olisi mahdollista kirjoittaa ”sirkuskoira”, saa nähdä miten onnistuu mutta koirat pitävät aivovoimistelusta kovasti. Sitä jaksavat mutta tylsiä temppuja eivät, tarttis jotenkin tehdä esitykseen sopivia aivovoimistelutehtäviä jotka eivät jännittämisestä mene pilalle, saa nähdä keksinkö yhtäkään. Ihan eri fiilis nyt kun olen sen pallokuvan myötä miettinyt, että päästäisiinkö sittenkin oikeasti sirkukseen, tekee jotenkin herkemmäksi kaikelle onnistumiselle ja urasuuntautuneeksikin, mikäs tuossa jos kuutioita maalailen mutta ei saa tehdä kaviourakoulutusta koirille vaan pitäisi pikemminkin täysin omaan tapaan tehdä ja omaan tahtiin, sehän se sirkuksen idea on kumminkin.
Kokeiltiin vieläpallolla. Vadelmasta alkaa jo voida laskea varovasti irti pitäen kädet kumminkin sen ympärillä. EI se varsinaisesti pysy pallolla tasapainossa mutta se alkaa jo osata harjoitella tasapainossa pysymistä. http://www.youtube.com/watch?v=RXgIJY2uBwk Banjon kanssa tehdään pelkkää asenneharjoitusta, kun se on edelleen jäykkätassu. Sama reaktiivinen asenne on hyvä myös ajattelukyvylle. Tuntuu kivalta, kun nyt taas tavalliseen tapaan koirat reenin jälkeen loikovat ja näyttävät syvällisen miettiväisinä kertaavan tänään oppimaansa. 

Perjantaina 4. maaliskuuta 2011

Suhde koiriin on se pohja, jolta koirankoulutus ponnistaa. Toinen on se, että itse katselen asioita näkökulmasta, jossa silmät ovat tarkat ja kognitiivinen pohja suorituksille muutenkin ok. Kolmantena on koirien omaehtoinen motivaatio osata noitakin asioita. Esiintymistä harjoitellessa ei siis keskiössä ole suoritus ja jännitys vaan keskinäiset välimme ja motivaatio tekemiseen, kolmantena tsemppi ja minun oikea mielentila ja huomion käyttö kuhunkin suoritukseen.

Torstaina 3. maaliskuuta 2011

Harjoiteltiin molempien koirien kanssa tussin pitämistä suussa. Banjo jo lähes piirsi sillä paperille, mutta Vadelma ei vielä ota tussia suuhunsa.
Käytiin koirankoulutuksessa. Toivoa on, mutta harjoiteltavaakin on. Vadelma koki muut koirat suurena häiriötekijänä, mutta silloin kun vetosin sirkustreenin tarpeellisuuteen, se kuunteli ihan kohtuullisesti. Banjo loisti seuraamisessa koska jännitti, ja noukki maasta heittämäni B-kuution. Seuraavaksi sitten noukittava se useamman kuution joukosta, mutta sitä ei tänään kokeiltu. Banjo ei ole muissa maailmoissa koulutuksessa, joten luulisin sen käyttävän näköaistiaan kyllin tarkasti noin vain.

Keskiviikkona 2. maaliskuuta 2011

Harjoiteltiin Vaapukan kanssa valkoisten koskettimien soittamista yksitellen ja Banjon kanssa mustien kosketinten valitsemista. Molemmat menevät vielä ihan miten sattuu.
Nostin Vaapukan pallolle. Jotenkin ei sujunut ja lopetettiin pian kesken. Tehtiin siitä epäonnistumisharjoitus: on parempi luovuttaa, jos on huono päivä, kuin yrittää ja turhan päiten mäiskähtää alas, vaikka Vadelma osaakin jo aika rennon reaktiivisesti pallolta pudota. Kokeiltiin sen sijaan lattialla kävelyä eri suuntiin: eteen sujui totta kai – silloin pallo peruuttaa – ja taaksepäin sujui pallolle tarkoitetulla tyylillä, joten Vadelmalla oli kyllä idea selvillä jo – juuri siten kuljetaan pallolla eteenpäin! – mutta sivuttain liikkumista on vielä harjoiteltava muutaman kerran ainakin, ehkä enemmänkin. Sitten stemppasin itse ja mietin tarkkaan, miten koiran pitäisi olla, jotta se pysyisi pallolla. Sitten yritettiin palloa uudestaan ja kokeiltiin ensi kertaa liikkua sillä eri suuntiin, vaikkei tasapaino vielä ole riittävä minun laskea Vadelmasta kokonaan irti.
Kokeiltiin selänylihyppyjä. Koirat näyttävät tuumivan, että nyt jo kuuluisi treenata lopullista versiota eli niin, että koirat hyppäävät vuorotellen toistensa selän yli. Mutta ne tarvirsevat vielä rohkaisua ja osan ajasta kiertävät esteen.
Kokeiltiin taas palloa Vadelman kanssa. Nyt se tosiaan näyttää jo harjoittelevan vähän pallolla liikkumista ja huonosta tsempistä tilanteen pelastamista hyväksi reaktiiviseksi suoritukseksi. Alastulot sujuvat hyvin, kun se pitää takajalat lötköinä ja vain putoaa suoraa pallon viereen reaktiivisin kehoin ja tarkoin aistein.
Illalla soitettiin vielä pianoa. Sujui sävel sieltä toinen täältä jotakin kappaleen suuntaan kummallakin. Sitten Banjo hoksasi, että pitää siirtää tuoli kauemmas soittimesta, niin valkoisia koskettimia on paljon helpompi soittaa reunasta ja tutut mustatkin onnistuvat hiukan tassua ojentamalla.
Eilinen hieno kuva Vaapukasta pallolla ja Banjo ”sirkus”-teksteineen taustalla saa miettimään, millaista olisi olla oikeassa sirkuksessa. Olisihan se hienoa, mutta vielä on paljon treenattavaa: temput esiintymiskuntoon ja harjoiteltava esiintymistä häiriöineen ja tsemppeineen kaikkineen.

Tiistaina 1. maaliskuuta 2011

Banjo on pallolla tohelo jäykkätassu vielä, tarttis ehkä jättää pallotreeni siltä pois kokonaan, sillä jäykin tassuin ei pallolla pysy. Vaapukka taas on oppinut paljon: pitää jo tasapainoaan, liikuttaa tassujaan pallolla pysyäkseen ja tuntuupa melkein vierittävänkin palloa ihan vähäsen joskus. Siitä pitäisi Banjon ottaa mallia! Ylipäätään olen ylpeä Vaapukan edistyksestä pallolla.
Eilen otettiin karttaharjoitus, muttei toiminut kunnolla. Täytynee tsempata koiria enemmän keskittymään juuri kartanlukuun. Välillä Banjo on eka. joka löytää makupalan.
Koekiltiin nyt aamulla pianonsoittoa tai siis kosketinsoittimen. Banjo soittelee jotakin milloin mitenkin. Vaapukka sen sijaan yrittää kappaletta ja on musiikkiorientoitunut, soitti jo kolme kappaleen viimeistä säveltä yhteen putkeen nopeasti ja sai makupalan ja kehut palkakaseen. Pianonsoitto toimii vain juustopalkalla, ei lihapullanpaloilla kun ne tekevät liian malttamattomaksi.
Treenattiin nyt aamulla kumartamista ja aihiona on temppu, jossa toinen koira on paikoillaan ja toinen kiertää sen ympäri ja sitten molemmat kiepsahtavat ympäri toistensa peilikuvina.
Banjo on monta päivää ollut vaisu eikä ole kirjoitettu. Tänään se sitten sanoi, että on mälsää kirjoittaa aina vain samaa. Se haluaisi jotakin älyllisesti vaativaa, aina vain vaikeampaa. Sovittiin sen kanssa, että harjoitellaan tussilla kirjoittamista, vaikkei siitä saakaan sirkustemppua, niin siitä kumminkin saa aina vain vaikeampia suorituksia ihan oman tasonsa mukaan ja voi filmata. Tehdään sitten lisäksi näytöksen kirjoitustehtävästä vauhtikirjoitus älypähkinän sijaan. Heittelin sille ”sirkus”-sanan kuutioita järjestyksessä jonnekin kauaksi ja se ryntäsi innolla hakemaan, tuli tosi vauhdikasta noutoa, ja sitten muutamaa kuutiota yhdessä vähäsen siirtämällä kirjoitin sen kanssa SIRKUS. Juuri tuollaista tahtia olen toivonutkin: jos vauhtia piisaa, niin ihmiset paljon paremmin uskovat koiran osaavan itse kirjoittaa!

Vaapukka tänään soittotuntinsa jälkeen:

Sunnuntai 27.2.2011

Banjon kanssa otettiin uusi tapa treenata palloa: pidän Banjosta tiukasti kiinni ja vahdin oikeaa tyyliä sen sijaan, että antaisin sen itse seistä pallolla.