Eilen otettiin karttaharjoitus, muttei toiminut kunnolla. Täytynee tsempata koiria enemmän keskittymään juuri kartanlukuun. Välillä Banjo on eka. joka löytää makupalan.
Koekiltiin nyt aamulla pianonsoittoa tai siis kosketinsoittimen. Banjo soittelee jotakin milloin mitenkin. Vaapukka sen sijaan yrittää kappaletta ja on musiikkiorientoitunut, soitti jo kolme kappaleen viimeistä säveltä yhteen putkeen nopeasti ja sai makupalan ja kehut palkakaseen. Pianonsoitto toimii vain juustopalkalla, ei lihapullanpaloilla kun ne tekevät liian malttamattomaksi.
Treenattiin nyt aamulla kumartamista ja aihiona on temppu, jossa toinen koira on paikoillaan ja toinen kiertää sen ympäri ja sitten molemmat kiepsahtavat ympäri toistensa peilikuvina.
Banjo on monta päivää ollut vaisu eikä ole kirjoitettu. Tänään se sitten sanoi, että on mälsää kirjoittaa aina vain samaa. Se haluaisi jotakin älyllisesti vaativaa, aina vain vaikeampaa. Sovittiin sen kanssa, että harjoitellaan tussilla kirjoittamista, vaikkei siitä saakaan sirkustemppua, niin siitä kumminkin saa aina vain vaikeampia suorituksia ihan oman tasonsa mukaan ja voi filmata. Tehdään sitten lisäksi näytöksen kirjoitustehtävästä vauhtikirjoitus älypähkinän sijaan. Heittelin sille ”sirkus”-sanan kuutioita järjestyksessä jonnekin kauaksi ja se ryntäsi innolla hakemaan, tuli tosi vauhdikasta noutoa, ja sitten muutamaa kuutiota yhdessä vähäsen siirtämällä kirjoitin sen kanssa SIRKUS. Juuri tuollaista tahtia olen toivonutkin: jos vauhtia piisaa, niin ihmiset paljon paremmin uskovat koiran osaavan itse kirjoittaa!
Vaapukka tänään soittotuntinsa jälkeen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti