Katselin lemmikkieläinilmoituksia ja siellä lappalainen 11-vuotias koira etsi uutta kotia. Kun 14-vuotias musta keskikokoinen villakoiramme kuoli 1999, en ollut paikalla, mutta äitini sanoi sen kuolleen, ja jälkikäteen korjasi, että vanhat ihmiset usein ottavat vanhoja koiria lemmikeikseen, kun koira on niin vanha, ettei koe, että voisi keski-ikäistenkään kanssa enää elellä, että vanhus jotenkin ymmärtää sitä paremmin, kun on itsekin vanha ja tuumii, että hyvin voisi sen ottaa. Vanhoja ihmisiä kai usein tavoittaa kirkon kautta. Jos heillä on vain eläke ja siitäkin joku kaiken liikenevän varastaa, niin heillä ei ole varaa ottaa pentua eikä kenties itselläkään ihan varmasti kyllin terveitä elinvuosia enää koko koiran eliniän verran, ja niin he mieluusti ottavat vanhan koiran, ovat sen kanssa hengenheimolaisia. Niin oli äitini antanut koiran jollekin vanhalle naiselle eikä tiedä siitä enää sen jälkeen.
* * *
3. elokuuta 2019 En tätä tiedä, mutta minulla oli japaninpystykorva ja siltä sain vaikutelman, että jos koira, jka on vaalivainen ja pitämiensä kanssa v'leissä, samaan ryhmään kuuluva, niin jos se haluaa vaihtaa kotia, niin pitäisi sen mennä sinne, minne se tuntuu sopivan kovin hyvin, esim. joku kyyditsisi sen sinne, ja siellä se sitten lemmikkieläinten tapaan tapaisi kaltaisiaan ihmisiä ja eläimiä ja niin luonnostaan löytäisi uudenomistajankin.
* * *
1.4.2021 Jos vanhalla koiralla on jotakin vaivoja, niin se varmaankin ymmärtää puhetta, jos pitää mielikuvat selkeinä mielessään, ja niin sille voisi lukea parantamisaiheisen blohini parantamisesta.blogspot.com hakemistoa soveltuvin osin ja se ehkä paranisi sillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti