Taas kerran mietin, mistä treenien keskeytyminen johtuu ja miten saataisiin hauskaa harrastusta jatkettua. Oli niin hauskaa, että sai miettimään, että josko pääsisin ammattimaiseksi koirankouluttajaksi, mutta niin on vain treeni jäänyt useista uusista yrityksistä huolimatta. Tänään sitten yritin uutta taktiikkaa: josko ei treenattaisi sirkukseen, Talenttiin, koiranäytökseen tai muuhunkaan tavoitteeseen päin vaan treenattaisiin vain, koska se on hauskaa? Meillä on jo monta temppuaihiota muttei yhtäkään valmista temppua. Rima eli tavoitteenasettelu selvästikin pysäyttää treenin etenemisen eikä päästä minnekään. Treenattaisiin siis ihan vain huvin vuoksi ja kokeiltaisiin saada valmiita temppuja ja mahdcollisimman monta hyvää aihiota kuten nyt kirjoittaminen isoilla vaahtomuovisilla kirjainkuutioilla, pallolla tasapainoilu, kosketinsoittimen soittaminen ja toisen koiran selän yli hyppääminen. Esitykseen tarvitaan valmis temppu, hyvä meininki, reipas toteutus ja näyttävä tyyli. Koirat vaikuttavat moytivoituneiltas, mutta lieneekö rima liian alhaalla vai mikä, kun motivaatio ei siirry treeni-innostukseksi.
Otin koiranherkkua, olin ostanut sitä ensi kertaa kuukausiin, ja yhdellä herkkuliuskalla teetin ihan vain jotakin harjoitusta molemmille koirille: ensin kuuntelevaisuutta tyyliin ”istuisitko? hyvä. kaksi askelta tännepäin, hyvä, jne.” ei käskystä vaan houkuttelemalla, jotta yhteispeli paranisi; sitten jotain perustemppuja kuten kahdella tassulla seisominen, sirkuspallilla/istumatyynyllä istuminen, ryömiminen ja jotain muuta, mitä nyt sattui tulemaan mieleen. Yritin saada tekemisen käyntiin ja poistaa jäyhyyttä tyylistä, joka oli kyllä tosiaan mitäänsanomattoman näköinen eikä ollenkaan mihinkään esitykseen sopiva. Koirat ovat kerta kaikkiaan ruosteessa. Osin se on sitä, että ovat motivoituneita uusien hienojen temppujen opiskelusta kuten puhuminen, pallolla tasapainoilu ja kosketinsoittimen soitto. Mutta esitys ja treeni, jossa olisi vain vaikeita temppuja, olisi kyllä tosi kuiva ja tylsä katsella. Jos haluaa hyvää herkällä toimeliaalla huomiolla varustettua tekemisentapaa mainostaa ja sen varaan rakentaa, niin kuin kaikki temppumme rakentuvat, niin silloin on oltava kivoja vauhdikkaita tyypillisiä koirien temppuja!
Vähän aikaa tuon harjoituksen jälkeen Vaapukka tuumi, että olisi taas aika treenata: se voisi harjoitella sirkuspallilla istumista. Kokeiltiin ja Banjo heti varasti tilaisuuden olla pallilla. Ratkaisuksi kaksi tyynyä, yksi kummallekin. Banjo osaa jo, mutta vaapukka vasta harjoittelee tuota. Huvikseni kokeilin ottaa pallon tyynyn viereen ja koira pallilta pallolle, mutta Banjo olisi ollut tulossa heti ja Vaapukka taas ei. Nostin sen pallolle, mutta se oli jäykin tassuin, vaikka tuin pallon liikahtamattomaksi. Näkyi olevan Banjon temppu tuo tulla itse minun nostamatta pallolle. Niinpä päätin muuttaa tavoitteenasettelua ja nostin Valan tavalliseen tapaaan pallolle, mikä sujuikin paremmin ja se liikutteli tassujaan pallolla. Kosketuksellani kehotin sitä etsimään itse tasapainoa pallon päällä ja se paransikin huimasti! Oli hyötyä siitä, kun palloharjoittelu alun perin aloitettiin tasapainoharjoituksin. Nyt olin ilahtunut edistyksestä ja aloin toivoa, että saadaan sittenkin treenattua… Vaapukka tuli oikeaoppisesti valumalla pallolta alas ja laitoin pannuun gotletteja koirien iloksi, jottei ainakaan palkan puutteesta jää treenin uudelleen aloittaminen kiinni. Ehkä, ehkä saadaan taas hauska onnellinen harrastus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti