Tulin huomanneeksi, että koirani eivät olekaan omankokoisensa tyyppiset vaan kokoa pienempien seurakoirien tyyppiset, ehkä 30cm korkeiden: keskustelevaiset, perheenjäseninä, useasti mukana, saattavat vahtia ja räykyttää ilman että siitä sen kummempia (kun kerran toivon niiden olevan sekä vahteja että seurakoiria) ja haluavat vain lyhyelle kävelylle. Omankokoiset eivät keskustele yhtä paljon (elekielisesti), sekä ovat liikunnallisemmat, toimeliaammat ja eivät niin vahdi. Kääpiökoirat taas eivät ole yhtä keskustelevaiset, perheenjäsenmäiset ja toimeliaat vaan ovat lelukoiramaisemmat.
Voikohan tohon olla syynä, että savolaiset ovat rajumpia kuin espoolaiset ja niin Espoosta kotoisin olevat koirani ovat pikkukoiran roolissa täällä Savonlinnassa, minne on vasta myöhemmin muutettu?
Aika kumma juttu toi, koska Vaapukka tappeli kerran täkäläisen irti olevan scäferin kanssa eikä käynyt kuinkaan. Mutta kai se sitten on vähemmän raju kuin syntyperäinen savolaiskoira? Täällä pysyy kulttuuri omaleimaisena, kun täkäläiset ovat niin kovan kaliiberin väkeä, että ei jää heidän seurassaan kapasiteettia muuhun.
perjantai 29. marraskuuta 2013
torstai 21. marraskuuta 2013
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Keskiviikkona 20. 11. 2013
Koirat senkun vaan nukkuvat ja vetävät hihnassa, kun käyn kävelyllä.
Ei oo sirkustouhua enää. Banjo harjoittelee puhumista ja joskus sanoo
selkeitä sanoja, mutta se tekee koko jutun omin päin ja mä oon vaan
kuuntelija, joka yrittää saada puheesta selvää. Joskus on selkeitä
sanoja toiste en saa mitään selvää. Mutta se puhuu jo tilanteeseen
liittyviä asioita ihan kuin ihmisetkin, kuten "Mene sinä ensin."
(Vaapukalle), "Etkö sä yhtään ymmärrä?", "No, hyvä." Tänään oli hauska
kun se sanoin hau hau kuin olisi ekoja kertoja kokeillut koirien
puhetta, :)! Mutta muuten on hiljaista ja rauhallista koirien osalta.
Eläinlääkärit ovat olleet vihamielisiä, pariin otteeseen ovat koirani meinanneet kuolla, vaikkei mitään vaarallista pitänyt olla. Ensin pari kolme vuotta sitten Banjo meinasi kuolla lääkkeeseen ja nyt pari kuukautta sitten Vaapukka hammaskivenpoistoon. Koirani sanovat, että se johtuu siitä, etteivät eläinlääkärit halua koirien pitävän hyvää kommunikaatioyhteyttä perheisiinsä, ja minun koirani juttelevat elekielisesti jatkuvasti, niiltä oppii taiteen hahmotustapoja ja on kiva, kun yhteiselo sujuu. Ne sanovat, että eläinlääkärit haluavat lemmikkien kommunikoivan kunnolla vain eläinlääkäreiden kanssa, ja että eläinlääkärit antavat terveyteen liittyviä määrä'yksiä, että miten sairauden pitää edetä. Eläinlääkärit kuulemma uhkaavat, että jos ei tottele, niin joutuu lopetuksen yhteydessä kidutukseen, kun nukutuspistoksen saanut koira jää eläinlääkärille omistajan näkymättömiin.
Koirani sanoivat nyt, että koira, joka jätetään eläinlääkäriin jotakin toimenpidettä varten, usein kokee, että sillä on jonkinlainen tappelu eläinlääkärien kanssa. Siksi se on niin runnellun näköinen, kun sen hakee. Ja siksi se on niin pörröisen ja tyytyväisen näköinen, kun "huh omistaja palasi, luotettavasti käyttäytyvät ovat täällä taas", suuresti huojentunut, huojentuneisuus on hulvahtanut sen yli haaleana pörröisenä aaltona. Eläinlääkäriaseman odotushuoneen ilmapiirissä kuin jotakin ohutta olisi katkottu paljon eivät kai ole pistoksia, joita eläimille annetaan, vaan eläinten katkottua luottamusta eläinlääkäriä kohtaan.
En nyt tuosta sitten tiedä, mikä on kommunikaatiokatkos koiran ja eläinlääkärin välillä, etenkin pennun, ja mikä sen varjolla uhkailua. Ehkä koira tosipaikan tullen yrittää puhua mutta kokee sen tavalliseksi elekieliseksi kommunikaatioksi mutta tilanteen mukaan vakavammin yrittäen, eli kun piti kieltää puhe, tulikin kiellettyä sosiaalinen yhteydenpito omistajaan. Mutta on tuon luottamuksen kanssa kans niin, että ihmisen on helmpompi luottaa, kun ei tunne asiahaaroja, ja lemmikille taas käy niin, että eläinlääkärin koulutuksen jäykkyys kävelee yli elämänmakuisen ymmärryksen. Mutta jos ei ole sen enempää vikaa eläinlääkärissä, niin miksi ovat koirani meinanneet kuolla? Pitäisi osata varoa...
Ei oo sirkustouhua enää. Banjo harjoittelee puhumista ja joskus sanoo
selkeitä sanoja, mutta se tekee koko jutun omin päin ja mä oon vaan
kuuntelija, joka yrittää saada puheesta selvää. Joskus on selkeitä
sanoja toiste en saa mitään selvää. Mutta se puhuu jo tilanteeseen
liittyviä asioita ihan kuin ihmisetkin, kuten "Mene sinä ensin."
(Vaapukalle), "Etkö sä yhtään ymmärrä?", "No, hyvä." Tänään oli hauska
kun se sanoin hau hau kuin olisi ekoja kertoja kokeillut koirien
puhetta, :)! Mutta muuten on hiljaista ja rauhallista koirien osalta.
Eläinlääkärit ovat olleet vihamielisiä, pariin otteeseen ovat koirani meinanneet kuolla, vaikkei mitään vaarallista pitänyt olla. Ensin pari kolme vuotta sitten Banjo meinasi kuolla lääkkeeseen ja nyt pari kuukautta sitten Vaapukka hammaskivenpoistoon. Koirani sanovat, että se johtuu siitä, etteivät eläinlääkärit halua koirien pitävän hyvää kommunikaatioyhteyttä perheisiinsä, ja minun koirani juttelevat elekielisesti jatkuvasti, niiltä oppii taiteen hahmotustapoja ja on kiva, kun yhteiselo sujuu. Ne sanovat, että eläinlääkärit haluavat lemmikkien kommunikoivan kunnolla vain eläinlääkäreiden kanssa, ja että eläinlääkärit antavat terveyteen liittyviä määrä'yksiä, että miten sairauden pitää edetä. Eläinlääkärit kuulemma uhkaavat, että jos ei tottele, niin joutuu lopetuksen yhteydessä kidutukseen, kun nukutuspistoksen saanut koira jää eläinlääkärille omistajan näkymättömiin.
Koirani sanoivat nyt, että koira, joka jätetään eläinlääkäriin jotakin toimenpidettä varten, usein kokee, että sillä on jonkinlainen tappelu eläinlääkärien kanssa. Siksi se on niin runnellun näköinen, kun sen hakee. Ja siksi se on niin pörröisen ja tyytyväisen näköinen, kun "huh omistaja palasi, luotettavasti käyttäytyvät ovat täällä taas", suuresti huojentunut, huojentuneisuus on hulvahtanut sen yli haaleana pörröisenä aaltona. Eläinlääkäriaseman odotushuoneen ilmapiirissä kuin jotakin ohutta olisi katkottu paljon eivät kai ole pistoksia, joita eläimille annetaan, vaan eläinten katkottua luottamusta eläinlääkäriä kohtaan.
En nyt tuosta sitten tiedä, mikä on kommunikaatiokatkos koiran ja eläinlääkärin välillä, etenkin pennun, ja mikä sen varjolla uhkailua. Ehkä koira tosipaikan tullen yrittää puhua mutta kokee sen tavalliseksi elekieliseksi kommunikaatioksi mutta tilanteen mukaan vakavammin yrittäen, eli kun piti kieltää puhe, tulikin kiellettyä sosiaalinen yhteydenpito omistajaan. Mutta on tuon luottamuksen kanssa kans niin, että ihmisen on helmpompi luottaa, kun ei tunne asiahaaroja, ja lemmikille taas käy niin, että eläinlääkärin koulutuksen jäykkyys kävelee yli elämänmakuisen ymmärryksen. Mutta jos ei ole sen enempää vikaa eläinlääkärissä, niin miksi ovat koirani meinanneet kuolla? Pitäisi osata varoa...
lauantai 9. marraskuuta 2013
Lauantaina 9.11.2013
Tulin kertoneeksi koirilleni eläinten äänioikeudesta:
Eläineten äänioikeudella ei tarkoiteta kaikkien eläinten äänioikeutta vaan hyvällä ymmärryksellä varustettujen riittävän hyvän maailmankuvan ja kylliksi elämänkokemusta omaavien ihmisten kanssa varmennettavasti (puhe tai kirjoitustaito sekälisäksi puheen ja kirjoituksen ymmärrystaito) kommunikaatiokykyisten kyllin vastuuntuntoisten eläinten äänioikeutta. Äänestämisen ideana on huolehtia yhteisölle hyvä tulevaisuus, hyvät elinolot kaikille reiölusti. Siksi äänioikeutta ei voi antaa vastuuntunnottomille tai liian tyhmille ja tietämättömille tai ihan kokemattomille, ei siis lapsille eikä ulkomaalaisille. Koirat ehkä voisivat äänestää ihmisten kanssa yhdessäa, ainakin koiriin liittyvissä asioissa , koska elämänpiiri on pitkälti sama, mutta ensi alkuun todennäköisempää olisi harvojen kylin hyvän ymmärryksen ja kommunikaatiotaidot omaavien vastuuntuntoisten koirien toimia jonkinlaisina koirien näkökulman edustajina ja puheoikeutettuina koirien asioista päätettäessä.
Tavallisia koiriani kiinnostavia tämän aihepiirin asioita ovat:
Miksi koirien on kuljettava hihnassa? -> Joissakin Euroopan maissa koirat saavat kulkea vapaina ja osaavat varoa autoja.
Saako mennä tapaamaan tyttökoiria? Saisiko koira kulkea vapaana omia teitään ja asua omassa asunnossaan, johon kutsua myös ystäviä kylään? Voiko koira käydä kaupassa ostoksilla, jos osaa puhua?
Mustat koirat eivät vaikuta kyllin vastuuntuntoisilta äänestämään.
Saisiko koira käydä ihmisten koulua? Mille luokalle kuuluisin, kun osaan tämän verran?
Voiko koira ansaita elantonsa työllä, esim. sirkuksessa ja paljonko palkkaa koira saisi itselleen? Saisiko koira itse omalla nimikirjoituksellaan allekirjoittaa työsopimuksen sirkuksessa?
Koirien koulusta on ollut puhetta, esim. nettivideoina koulutv:n tapaan tai koirien välisenä kommunikaationa. Koiriani kiinnostravat myös mahdollisuudet olla mukana tietokoneistuvassa nykymaailmassa.
Voisko tuosta arvioida, että kirjoitustaito kuin ekaluokkalaisen ja näkökulma kuin lottoavan aikuisen?
Eläineten äänioikeudella ei tarkoiteta kaikkien eläinten äänioikeutta vaan hyvällä ymmärryksellä varustettujen riittävän hyvän maailmankuvan ja kylliksi elämänkokemusta omaavien ihmisten kanssa varmennettavasti (puhe tai kirjoitustaito sekälisäksi puheen ja kirjoituksen ymmärrystaito) kommunikaatiokykyisten kyllin vastuuntuntoisten eläinten äänioikeutta. Äänestämisen ideana on huolehtia yhteisölle hyvä tulevaisuus, hyvät elinolot kaikille reiölusti. Siksi äänioikeutta ei voi antaa vastuuntunnottomille tai liian tyhmille ja tietämättömille tai ihan kokemattomille, ei siis lapsille eikä ulkomaalaisille. Koirat ehkä voisivat äänestää ihmisten kanssa yhdessäa, ainakin koiriin liittyvissä asioissa , koska elämänpiiri on pitkälti sama, mutta ensi alkuun todennäköisempää olisi harvojen kylin hyvän ymmärryksen ja kommunikaatiotaidot omaavien vastuuntuntoisten koirien toimia jonkinlaisina koirien näkökulman edustajina ja puheoikeutettuina koirien asioista päätettäessä.
Tavallisia koiriani kiinnostavia tämän aihepiirin asioita ovat:
Miksi koirien on kuljettava hihnassa? -> Joissakin Euroopan maissa koirat saavat kulkea vapaina ja osaavat varoa autoja.
Saako mennä tapaamaan tyttökoiria? Saisiko koira kulkea vapaana omia teitään ja asua omassa asunnossaan, johon kutsua myös ystäviä kylään? Voiko koira käydä kaupassa ostoksilla, jos osaa puhua?
Mustat koirat eivät vaikuta kyllin vastuuntuntoisilta äänestämään.
Saisiko koira käydä ihmisten koulua? Mille luokalle kuuluisin, kun osaan tämän verran?
Voiko koira ansaita elantonsa työllä, esim. sirkuksessa ja paljonko palkkaa koira saisi itselleen? Saisiko koira itse omalla nimikirjoituksellaan allekirjoittaa työsopimuksen sirkuksessa?
Koirien koulusta on ollut puhetta, esim. nettivideoina koulutv:n tapaan tai koirien välisenä kommunikaationa. Koiriani kiinnostravat myös mahdollisuudet olla mukana tietokoneistuvassa nykymaailmassa.
Voisko tuosta arvioida, että kirjoitustaito kuin ekaluokkalaisen ja näkökulma kuin lottoavan aikuisen?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)