Koirankoulutusohjeita

* Käytä itse sitä teemisentapaa koiran anssa sosiaalisilla puolillasi, jolla kyseinen uusi temppu sujuu hyvin. Palkitse koira kunnolla heti ensimmäisestä onnistumisesta ja merkkaa sosiaalisessa elekielessäsi, että juuri tämä sen hyvin osaama tekemisentapa on tempussa tärkeä. Jos temppu on aika helppo, toista pari kertaa jotain samantapaista lyhyttä ja palkitse hyvin, jotta oppi jää mieleen. Lähde sitten lomalle jotakin omiasi ei-niin-koiraa kiinnostavaa puuhaamaan ja jätä koira hautomaan omia aikojaan, että onnistuinpa hienosti, kylläpä olen etevä, tämä on tulevaisuudenlajini. Jos temppu sen sijaan on niillä äärirajoilla, voiko koira sitä osata, niin avusta yrityksen onnistumisessa ja palkitse loistavasti onnistumisesta. Selitä oiralle vakavalla sitä arvostavalla palkinnonomaisella äänensävyllä ja esitystavalla, eläytyen ja temppurataa ja koiraa katsellen, miten temppu menee ideaalimuodossaan, mikä sujui jo hyvin ja mikä sen ideaalimuoto on ja ylipäätään, miten se voi tempun kunin osan oppia. Päätä kunnollisiin arvostaviin kehuihin onnistuneesta ensimmäisestä suorituksesta. Hyvää ruokaa. Anna oiran sulatella asiaa mutta pidä sille silloin seuraa arvostavan ihailevassa sävyssä, sikäli kuin itse arvostat sellaista, ja paremminhan koira oppii, mistä saa statusta. Kehu koiran lahjoja myös muille koiran läheisille ja sen arvostamille ihmisille ja eläimille. Jätä temppu hautumaan pariksi päiväksi tai muutamaksi ja okeile sitten tuoreelta pohjalta eikä vanhaa urautuneesti jatkaen, hiukan ohjatusti ja vauhdilla eikä vaateliaasti, miten tempun uusi samantapainen versio sujuisi, ikään kuin treenin seuraava helppo askel, joka muistuttaa mieleen vanhan ja tekee siitä hyvin osatun tyylistä. Palkitse riehakkaasti ja ole toverillinen treenin jälkeen, puuhatkaa jotakin yhdessä.

Koirien kielen opas

Koiran kielen opas
Linnuilla, villieläimillä, puilla, hyönteisillä, kukilla jne. on oma luontainen kielensä, joka on myös meidän ihmisten luontainen kieli, jolla lemmikkieläimemme meille viestivät. Se on tunnelmien, tekemisentapojen ja huomion piirin kieli. Ystävällisyyttä viestitään rennolla avaran huomion kohteena olemisella ja vihamielisyyttä jäykällä töksähtelevällä vihamielisesti tuijottavan elottoman huomion kohteena olemisella tai huomion kääntämistä pois, jolloin vihamielisyyden kohteen puoleiset osat ovat tuontyylisiä. Lintu viestii laulullaan: "Tällä tyylillä tehden pärjäät hyvin.", jolloin tekemisentapa olisi kopioitava niin, että sen tunnelma (meininki ja se, minkätyyppisistä tekemisistä on kyse) tulee oikein. Samalla tavoin viestivät koirat. Ne sanovat olemuksellaan: "Tämä näkökulma näyttää ajatukset, jotka tulevat tästä mieleeni.", jolloin taas olisi kopioitava tekemisentapa pikkutarkkaan tunnelmineen oikein, jotta näkee, mitä se tuottaa. Koira on usein elämänviuisas j´a voi olla fiksukin, muttei pide koulumaisesta kaavamaisuudesta, sillä kaavamaisuus ei jätä sille itselleen riittävästi elintilaa.

Jälkipuintia ma 2. heinä 2012

Eilinen "koe-esiintyminen" oli koirille pettymys siksi, että ne olivat odottaneet, että sirkuksessa voi koira saada ihmisen aseman ja ihmiset olla eläimiä tavallaan. Nyt niistä kumminkin näytti, että joutuisivat vain tavalliseen koiran asemaan, ei niin korkealle kuin ihmisen, saati sitten Banjon nykyisin yhä useammin saavuttama filosofin/ fiksun ajattelijan rooli ihmismittapuulla. Jos Banjo opettelisi irjoittamaan tussilla, niin raapustuksista voisi koota vihkosen selityksineen, ja niin Banjo olisi kirjan kirjoittanut koirafilosofi varsin helpolla. Pentuna sanoin sille, että siitä olisi filosofiksi, jos se olisi ihminen, ja jotenkin se nappasi tuon haaveen ja on yrittänyt tehdä siitä totta.

Sirkusnäytös, jota kävin katsomassa, oli tavallaan pettymys, jotenkin laimea. Mietin, missä olen tässä välissä saanut tutustua johonin ytympään. Omassa sirkustreenissä tietenkin, mutta sitten ovat etenkin taide, jota olen ryhtynyt opettelemaan, siinä saa tehdä tämän hienosti ja tuon, jatkuvasti opetella hienoaja uusia asioita, tulee täysin uusi mittapuu sille, miten paljon taitoa saa kuhunin tekoon käyttää. Ja sitten on tietenbkin luonto: puut ja pikulinnut. Kun puuta katsoo sen kasvusuuntaan eläytyen sen kasvun tunnelmaan kuin se olisi puun liike, jossa tuon puuhenkilön elämäntapa, tekemisentapa ja elämänviisaus kuvastuvat, saa aivan uskomattoman tenhoavan näkökulman, jossa tuntuu olevan opittavaa loputtomasti. Ja toki, Savonlinna on matkailupaikkakunta: muut kulttuurit ovat valtavan kokoisia elämäntavanoppimiskohtaamisia, kun pitäisi poimia elämänviisaus vanhasta tutusta ja uudesta ja jättää huonot puolet pois molemmista.

"Koe-esiintyminen" sirkuselle 1. heinäkuuta 2012

No, käytiin Kyrönniemen urheilukentällä, jonka vieressä Olavinlinnaa vastapäätä oli Sirkus Finlandia. Tsemppasin koiria yrittämään omalla tavallaan, mutta un aikamme odotimme mistään mitään tietämättä niin hermostuimme hiukan ja tyyli katosi osin. Löytyi joku sirkuslainen mustaan huppariin pukeutunut hoikka jäbä tirehtöörin vaunun vierestä ja ensin sanoi, että on tänään kiireistä, un on kaksi näytyöstä Sirkuksella, mutta un erroin, että vie vain viisi minuuttia, niin sain näyttää koirieni taitoja vaunun vieressä yhden hengen yleisölle. Keräsin "koira"-sanan kirjaimet läpinäkyvään muovisäkkiin ja Banjo kirjoitti jotakin sellaista uin
I          O
K
R         A
minkäs sille voi. Annoin sille loput herkkutiut. Vaapukka huiteli omilla teillään ja lopuksi Banjon ikävään tapaan huitaisi R-kirjaimen K:n luo niin, ettei sana enää ollut tavutettu. Sirkustyyppi sanoi, että "paljon harjoitteluahan tuo vielä vaatii. Jotkut harjoittelevat vuosikymmeniä." Näytin ohimennen hienoimman treenikuvamme, sen jossa Vaapuka on pallolla ja taustalla lukee "sirkus", ja sitten lähdettiin. Jos tuosta jotain onnistumista etsisi, niin oli vähän sirkustyypin omaa tyyliä tuo kirjoitustapa, vähän. No, voi, tällaiseksiko se meidän sirkutreenin huipennus tuli? Tavallaan on kiva, että käytiin, mutta oli meillä kyll'ä alun pitäen paljon suurempia haaveita!

Menin katsomaan Sirkus Finlandian päivänäytöstä. Eläimistä näin valkoisia kissoja ja taikurin lintuineen. En kissoja niin tunne, mutta kun yritin miettiä, miten ne oli opetettu, sain sen vaikutelman että ne oli kenties huumattu pehmoisiksi näytöstä varten ja että ne ryntäsivät ahnaasti makupalan luo kuin olisivat huumausaineriippuvaisia eivätkä herkun perässä tai nälän ajamina. Lisäksi niiden välit esityksensä mieheen ja naiseen vaiuttivat asiakeskeisiltä uin välit vieraisiin eivätkä pehmoisen sosiaalisilta uin opetustaitoiseen omaan mamiin. Linnuissa oli hiukan samantapaisia piirteitä huumausaineiden osalta, mutta taiurin lintuesityksen valaistus oli kovin heikko enkä oikein osannut sanoa, olivatko oikeita lintuja vai taitavia tekolintuja. Juuri ennen himmeästi valaistua lintuesitystä óli yksipyöräisellä ajava pelle ja vieressäni istunut tyttö pyydettiin pellen avustajaksi (toisella puolen oli hiukan pidempi matka viereiseen). Silloin yksin siinä istuessani osui nenääni kemikalin haju ja yritin väistää jonnekin, minne se ei tulisi. Vaikutuksesta päätellen oli jokin huumaava aine. Taisi käydä sirkus liian vaaralliseksi minulle! Lintujen esityksen hämärässä pohdin, pitikö aineella olla näköä sumentava vaikutus. Seuraavaksi oli väliaika ja pakenin otiin, juuri uskalsin ajaa autolla, kun olo oli hiukan tokkurainen, mutta pelotti ja kaduilla oli rauhallista.
Pellestä, joka ajoi yksipyöräisellä, opin, että lapset pitävät kun itse osaavat: kuka osaa jaa kaksipyöräisellä? Mutteivät, jos eivät itse pärjää: olikin sirkuspyörtä pyörät päällekäin. Ehä on niin, ettei oirien kirjoitustaito sovi lapsikatsojille vaan pikemminkin koiraharrastajille ja aikuisille.

Voi, en mä tiedä, ei se sirkus ollutaan niin kovin hieno ja glamorous vaan lapsille tehdyn sirkusharjoituksen näköinen, pienempikin oli kuin mitä luulin, tavallaan hieno mutta ei niin vaikuttavan näyttävä, pettymys siis tavallaan, jotenkin laimea. Eli ehken niin haluakaan sirkukseen, edes tuohon Sirkus Finlandiaan. Täällä Savonlinnassa on paljon upeampaa, saa tehdä omalla tavallaan, oppii taiteeliseksi ja ylipäätään sopii olla sellainen uin on, kiinnostunut juuri niistä asioista, jotka itse kokee hienoiksi - totta puhuen jotut tänne muuttaneet (Venäjältäkö?) ovat hurjan iinnostuneita rosvoilusta - mutta ylipäätään täällä on hieno asua ja kehittyä juuri niissä asioissa joita itse rakastaa, ei jää kaikki niin laimeaksi kuin pääkaupuniseudulla, jossa on uin ilmalla täytettyyn palloon olisi pirtetty reiä ja se olisi mennyt luttuun, vaan tänne tulevat ihmiset lomalla ja teemään edes hiukan jotakin, mistä haaveilevat: taidetta, mökkeilyä, omia lomajuttuja ja luontoa... Täällä on hyvä, täällä on upea! Mitä sitä sirkuksessa ympäri maata? Voihan oman oiranäytöksen perustaa tänne, jos nyt oskaan tulee mitään enää harjoiteltua, taas on koirilla tuttu innostuksen ja laiskuuden ailahtelevainen sekoitus: ei näin, ei noin, viittitäänkö tehdä mitenkään vai annetaanko olla?

Tällä blogilla on ollut jo vähän yli 1800 katsojaa.

Sunnuntaina 1. heinäkuuta 2012

Eilen näin talomme edustalla kolme sirkusharrastajan näköistä jätkää. Tuli jotenin niin haikea olo oman sirkusharrastuksemme puolesta. Toisaalta mietin, että vaikka heillä on varmaanin omat temppunsa, joita ovat kovin harjoitelleet, niin me olemme kai kumminin taitavampia, kun osaamme miettiä teemisentapoja, tsemppiä, uusia lähestymistapoja jne. Niinpä emme voi ottaa mallia kaikesta sirkusmallisesta, vaikka kuina haluaisimme. Meidän on rakennettava oman vanhan osaamisemme varaan. Treeni katkesi kai juuri siinä vaiheessa, kun aloimme tosissamme ottaa mallia kaikesta oikeasta sirkuksesta. Kai meillä on omat vahvuutemme, joita eivät edes kaiki sirkuslaiset jaa, ja niiden varaan meidän on raennettava, koska meillä on omat temppumme omine vaikeuksineen ja omine hienouksineen, oma glamourimmekin meillä jo oli... Kokeiltiin siis tänä aamuna "koira"-sanaa omalla sirkustyylillämme, miten uten syntyi, mutta kelpuutin umminkin - ovatkohan edelleen liian kryptisiä? No, olisi iva umminin äydä näyttämässä taitojamme ja kuulla joitakin kommentteja, jotenin upea tapa saada treeni purkkiin, kun se on viimeisen reilun vuoden takerrellut niin, ettei ole käytännössä yhtään päästy treenaamaan eikä siis esitystäkään minäänlaista ole.