Tänäänkään ei ole vielä treenattu mitään, mutta olen mielessäni yrittänyt orientoitua oikein. Jotenkin kumminkin menee pieleen jo alkajaisiksi, kun mielessäni tuumin, että nyt on ”esitys” ja nythän koirat teette tämän kunnolla, jooko? Enkä sitten auta mitään. Jää koko suorituksen pohja pois, kun en ole neuvomassa, että katse näin, moodi noin, tavoitteenamme ovat nämä, hauskaa yrittää parhaansa jne. Miten ihmeessä ajatus esiintymisestä tuhoaa tavallisen treenimeiningin? Ei tämä ole TOKOkoe, jossa ei saa auttaa mitään, vaan jonkinlainen yhteisyritys, jossa koira kyllä näyttää taitonsa, mutta jossa yhteispelilläkin on väliä.
Jos olemme tsemppiorientoituneita, niin ehkä pallokin olisi kiva mukana!
Tänään olisi tarkoitus saada valmiiksi kuutiot ”sirkus”-sanaan, mutta koirille puhuin, että kirjoitettaisiin tänään ”laiva” – ehkä kirjoitetaan molemmat. Vauhtia ja epäröimättömyyttä tarvitaan kirjoittamiseen vielä paljon lisää. Sitä paitsi nyt kun vaapukka on osallistunut, koko touhu on ollut autettua niin kuin aloittelijalle sopii eikä oikeaa kirjoittamista.
Otettiin pallo takaisin mukaan treeniin ja tunnelma oli heti taas kohdallaan. Molemmat koirat alkavat jo pyörittää palloa allaan ja tassujen liikkeet ovat muuttuneet ketterämmiksi ja viisaammiksi. Otettiin heti perään Valan kanssa soittamista juustopalkalla, kehotin sitä soittamaan harkiten ja se alkoikin jo tapailla kappaleita. Sitten kirjoitettiin SIRKUS tai oikeastaan Banjo kirjoitti ja lopputulos oli sille tyypilliseen tapaan yllättävästi päin mutta ihan näyttävä. Neuvoin koiria poseeraamaan niin etteivät estä yleisöä näkemästä sanaa. Sitten vielä Banjon kanssa pianonsoittoa, sekin jo jotakin tapailee mutta kovin kömpelösti vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti