Taitaapa olla niin, että koko ajan yritän beesata joidenkin muiden tekemisillä ja taidoilla, oli se sitten koirankoulutus, videot taitavista tai sirkus. Ja siksi sitten menee ihan lukkoon niin omistaja kuin koirakin, kun tyyli on jostakin muualta. Tarttis kai vain uskoa itseensä ja koulutta ihan omia teitään, vertailematta ja tavoittelematta jonkin tietyn paikan pärjäämistä. Kaipa video kirjoitustaitoisesta koirasta on tarpeeksi ja muu sen yli sitten ehkä plussaa muttei niin tarpeen. On kuin poimisin muilta mielikuvan tavoitteesta, kun tosiasia kumminkin on, että itse parhaiten tiedän, mitä koirani osaavat ja mihin niiden oppimiskyky yltää – paitsi että Banjo ja Vala ehkä tietävät vielä paremmin.
Tänäänkään ei ole treenattu yhtään. Koirat kastuivat aamulla märässä lumessa ja ovat koisineet sen vuoksi isoimman osan ajasta.
Mitä koiran siis pitäisi osata? Kommunikoida niin, että pölkkypää ihminen ymmärtää sen olevan kunnioitettavan älykäs, arvostettava olento. Jonkinlainen merkkikieli, esim. kirjoitustaito, on siis tarpeen. Ajattelussa pitäisi opetella ihmisten laatimien perustehtävien ratkomista, kuten ettei valitse väärin vaikka omistaja pyytää vaan että esittää oikeaan osuvan mielipiteen ja saa siitä arvostusta ja asemaa – sillä tavoin kuin ihmisetkin saavat. Koiran nousu yhdeksi vaikuttajista, päätöksentekijöistä myös ihmisten ajattelun piirin asioissa, on siis tavoitteena.
Sanoin koirille, että treenattaisiin omalla tavalla, minun ja koirien omalla, itse mielekkäiksi koettuihin tavoitteisiin päin – kokeillanko? ”Ikuisesti.”, vastasi Vala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti