Mutta lähinnähän nuo ovat seurakoiria: kivoja keskustelevaisia ja välillä riehaantuneita.
OIskohan, kun onb pikkulinnuista, perhosista, puista ja kukista otettu sosiaalisen vaikutelman varassa mallia, niin se on jotenkin hienompi, tunteidenmukaisempi tekemisen- ja elämisentapa, joka jättää sirkuksen varjoonsa. Treeni ei ole enää paljon kiinnostanut koiria, mutta kun Banjoa komentaa, se tulee sirkuspallille odottamaan, mikä on ihan uusi tapa ja jotenkin sirkustyylinen. Tarttisko löytää jokin uusi erilainen treenitapa, vaikkapa suunnittelemattomampi, enemmän hetken mukaan toimiva...
Voiko olla, että kun otin pari vuotta sitten kuvan, jossa Vaapukka on pallolla ja Banjo kirjoittanut hienontyylisesti "sirkus", niin kuvasta näkyi, että kummallakin koiralla on oma sirkusnäkemys, jonak mukaan ne treenaavat. Siirryttiin "Tee tämä"-tyyppisestä komentelukoulutuksesta jonkinlaiseen älykkääseen yhteistyöhön, nyhteiseen harrastamiseen, ati ammattinahan koirat sitä ajattelivat. Jos yritin jatkaa liian ohjatusti, niin meni pieleen, treeni jumiutui. Teettämisen sijaanolisi pitänyt olla elekielinen keskustelu ja omin päin tekeminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti