Torstaina 20.9.2012

Koirien ilmapiiri yleensä eikä vain minun koirieni on kuin oikeaan osuvan näkemyksellusen kokemukseen perustuvan ajattelun, kuin vanhuksilla ikään. Voivatko ne kaikki olla niin fiksuja? :) Koulu ja työ urauttavat ihmisiä, ehkä koirat voivat olla fikaumpia. Ainakin suomunpystykorvat vaikuttavat älykkäiltä...

Keskiviikkona 19. syyskuuta 2012

Kun mietin sirkustreenin aikaa, huomaan, että suhteeni koiriini oli silloin paljolti makupaloilla motivoinnin ja yksisuuntaisen puheen tyyppistä, kun nyt sirkustreenin, ajan ja kenties kehumisen myötä ollaan jatkuvasti elekielisen keskustelun kohdalla ja se on mielestäni uutuuttaan ja syvällisyyttään kiehtovampi kuin keskustelut ihmisten kanssa, jotka kumminkin kaikki kulkevat omia teitään. Ollaan nyt kai siinä, missä tokaisu "koira on ihmisen paras ystävä" oletta joka koiran aina olevan. Mutta keskusteleminen näyttäisi olevan taito, joka pohjautuu suureen arvostukseeni etenkin villejä eläimiä kohtaan, kun olen oppinut juttelemaan myös muiden eläinten kanssa, etenkin muiden koirien, pikkulintujen ja mm. hyönteisten.

Lauantaina 1.9.2012

Vaapukka on oppinut pitämään eläinsaduista. Pari päivää sitten se luki jo Ruman ankanpoikasen ja satukirjassa olleen katkelman Peukaloisen retkistä. Se lukee vikkelään ja ymmärtää satujen tunnelmat ja taphtumat hyvin. Sivuja voi kääntää niin tiuhaan, ettei yhden sadun lukeminen ole kummoinen rasite, taitaa lukea vikkelämpää kuin ihminen ja katselee kuvat myös. Sillä on eläinten elämänkokemusta korostava oma näkökulma satuihin.

Kuvassa Vaapukka lukee intiaanisatua "Miten preeriasusi loi ihmisen".