perjantai 29. lokakuuta 2010

Perjantai 29. lokakuuta 2010

MILLAISTA KOIRANKOULUTUS ON: Koirankoulutus perustuu tavalliseen sosiaalisuuteen. Samalla tavoin kuin voimme kaivata ihmisen seuraa toimii myös suhteemme koiraan. Halu tehdä yhdessä ja elää sovussa luo reitit, joita pitkin koulutuskin parhaiten etenee. ”Minä haluaisin tehdä tällaista. Haluaisitko sinä osallistua? Arvostaisin sitä kovin…” Tuon arvostuksen pitää näkyä käytännössä. Koira, joka käyttäytyy hyvin, on ansainnut ihmismäisen hyvän aseman, ansainnut saada mielipiteensä kuulluiksi, mutta räyhähenki itseisarvona kuuluu arvoasteikon alimmaksi. Koirakin ajattelee: ”Minä haluan tätä. Kuinka sen saisin toteutettua?” Jos sinulla on käsitys siitä, mitä itse kestät ja mitä et, kanavoi se osaltaan koiran toiminnan sopuisasti. Mutta koirakin kuuntelee paremmin, jos sille selitetään syyt eikä vain komennella. Orjan sijasta se haluaa olla ystävä ja elämäntoveri viisaiden ja arvostettujen ihmisten tapaan: hieno eläin, joka ansaitsee huonoilla kaupungistuneilla elämäntavoilla varustetun ihmisen kunnioituksen. Viisaan eläimen kanssa voi elää yhdessä ja harrastaa monenlai8sta haastavaa, mutta harrastuksen tavoitteena ei saa olla tehdä koirasta konetta, konemaisesti tottelevaista, vaan tehdä kummastakin osapuolesta hienovireisesti toisiaan kuuntelevan.

Kokeilin kangasväreillä suoraan vaahtomuoviin. Katsotaan, jääkö kiinni. Mutta vaahtomuovikuutiot ovat osin erivärisiä valkoisesta kellertävään ja harmaaseen.

Tänään on ollut rauhallista. Koirat ovat yrittäneet parantaa tapojaan jonkin verran ja minäkin olen miettinyt, miten elellä koirieni kanssa.

Illalla otin Valan kanssa puupalikkaharjoituksen: VALA ja sitten UUNI. Nimensä kirjaimet se näytti tuntevan ja töni niitä suurin piirtein oikein, ts. idea oli oikein, muttei varonut liikuttamasta muita kuutioita samalla kun ko9sketti oikeaa. UUNi oli vieras sana. Valan mielestä yksi U olisi riittänyt. Ehkä olisi hyvä ottaa sen kanssa alkukirjainten tunnistamista näin alkuun. Banjo odotti vieressä pallilla, sitten vaihdettiin. Pyysin Banjoa nostamaan nimensä kirjaimia järjestyksessä, mutta se teki laiskasti ja nosti pari kertaa väärääkin kuutiota, pyysi haastavampia tehtäviä, sanoi, ettei jaksa motivoitua saman toistamiseen.

Ennen harjoitusta Banjo oli ”palikkapää”, joten kysyin siltä, paljonko se huomaa asioita. Sitten pyysin sitä olemaan tavalliseen tapaan ja silloin se huomasi kymmenkertaisen määrän asioita. Sitten kuin metsässä kulkija ja nyt oli satakertaistunut. Valalla on oma tyylinsä, mutta sama ongelma, joten jututin sitä samoin ja sama oli tulos. Koirat olivat kuin ihmeen edessä. Parempi siis tehdä lomalaisen mielellä, se tekee älyllisesti vahvaksi, ihan niin kuin voimamiehen on oltava vahva jo etukäteen eikä vasta painoja katsellessaan ihmeesti voimaannu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti